S Presidentti Koiviston tarkoituksena oli turvata kansallinen etu

Koiviston puolustama vahvan markan politiikka oli Koiviston suurin virhe, mutta sen perusteena oli pyrkimys turvata kansallinen etu. Kansallisen turvallisuuden varmistelu oli taustalla myös silloin, kun Suomi Koiviston kaudella päätti Euroopan unionin jäseneksi hakeutumisesta.

Koiviston pyrkimyksenä tai päämääränä ei ollut edistää kansainvälisten kosmopoliittien tai globaalin kapitalismin antinationalismia, vaan hänen tavoitteenaan oli pyrkimys torjua jääntiä Neuvostoliiton ja Venäjän vaikutusvaltaan sekä halu liittoutua länteen.

EU:n jäseneksi liittyminen on osoittautunut myöhemmin ongelmalliseksi, mutta puolustukseksi voidaan sanoa, että Koivisto ja hänen hallituksensa tähtäsivät alun perin kansallisen kokonaisedun toteutumiseen. Sen sijaan Koiviston jälkeen tulleet sosiaalidemokraatit ja sosiaalidemokraattiset presidentit hylkäsivät kansallisen edun tavoittelun ”Internationaalia” hoilatessaan ja toimiessaan sekä kansainvälisen kapitalismin että kansallisesta edusta piittaamattoman marxilaislähtöisen monikulttuurisuusideologian hyväksi. 

[filosofi Jukka Hankamäki 25.5.2017 bloginsa merkinnässä ”Valtiolliset hautajaiset”]

[Voit myös niin halutessasi käydä lukemassa seuraavat kaksi aiheeseen jollakin lailla liittyvät blogimerkintäni:]

[Bernsteinilainen sosialidemokratia – ei utopismia]

[Hän antoi minulle maailmankatsomuksen: globaalinationalismi]