tiistai 29. elokuuta 2017

S Perussuomalaisten kehityskaaresta kesäkuun puolivälissä sanottu

Perussuomalaisten kahden viime vuoden aikana kokema kannatustappio henkilöityy nähdäkseni Timo Soiniin. Soinin johdolla puolueen hallitustaipaleen alku on ollut yhdistelmä vesitettyjä kompromisseja ja munatonta omien tavoitteiden hukkaamista. Henkilökohtaisesti uskon, että Soini oli pitkän oppositiokauden jälkeen niin kiitollinen hallitukseen pääsystä, että hän alkoi sympatisoida muita puolueita yhtä paljon kuin omaansa – hänellä oli hirveä tarve osoittaa olevansa joustava ja yhteistyökykyinen hallituskumppani, jopa oman puolueensa tavoitteista luopumiseen asti. Siksi perussuomalaisten kenttä ja kannattajat (ainakin iso osa heistä) kirkuivat riemusta kuullessaan Soinin lopettavan puheenjohtajuutensa. Osa koki vain pettyneensä, osa jopa tulleensa petetyiksi.

Halla-ahon valinta puheenjohtajaksi (jota pidin selviönä jo helmikuussa) palauttaa puolueen juurilleen: toteuttamaan puolueen ohjelmia. Se taas palauttaa puolueen kannatuksen korkeaksi. Soinin vesittävä linja sulautti perussuomalaiset osaksi demarikeskustalaista harmaata mössöä, jolloin puolet äänestäjistä palasi esipersuaaniseen aikaan eli näiden vanhojen puolueiden kannattajiksi. Vain linjan terävöittäminen takaisin entiselleen tuo hukatut äänestäjät takaisin. 

[kielitieteilijä Jaakko Häkkinen blogissaan 16.6.2017 julkaisemassaan merkinnässä Jag är persu]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti