Suuressa valistuneisuudessaan Leena Malkki ohjasi kansalaisia olemaan
”pelkäämättä” ja kieltäytymään seuraamasta maailman tapahtumia: ”Jos terrorismi alkaa liiaksi ahdistaa, kannattaa sulkea tietokone ja
televisio sekä suunnata huomio välillä muihin asioihin. Useat
tutkimukset viittaavat siihen, että terrorismi pelottaa enemmän niitä,
jotka seuraavat tiiviisti iskuja koskevaa uutisointia.”
Malkki yritti siis madaltaa kansalaisten arvostelu- ja päättelykyvyn
pelonsekaiseksi ”reagoimiseksi” samalla, kun hän itse
epäintellektualisoi terrorismiongelman pelkäksi kantaväestöön kuuluvien
ihmisten henkilökohtaiseksi mielenhallinnan kysymykseksi. Tosiasiassa
Eurooppaa koetteleva terrorismi on poliittisen tason ongelma, jonka ratkaiseminen vaatii julkisen tason toimenpiteitä ja käsittelyä, mutta tätä Leena Malkki ei pienessä päässään ymmärrä.
Sen sijaan Leena Malkki Helsingin yliopistosta suositti kansanjoukoille
pään panemista pensaaseen ja piti ihmisten maahanmuuttokritiikkiä ja
älyllistä valppautta tunneperäisenä eikä järkiperäisenä reaktiona.
Sitten hän neuvoi odottamaan passiivisena ilmiön pahenemista, sillä ”vastatoimet saattavat itse asiassa jopa pahentaa tilannetta terrorismin
hillitsemisen sijaan” ja ”jos yhteiskunta ja laaja yleisö ei reagoi
iskuihin odotetulla tavalla,
piittaamattomuus alkaa ajan mittaan käydä motivaation päälle.”
Jutun loppuun kerätyssä kirjallisuuskasassa ei tosin esitetty yhtään pätevää näyttöä tämän arvauksen puolesta. –
Ei esitetty, sillä ennusteenomaisessa asiassa varmaa tietoa ei voi olla,
ja näkemykset tyynnyttelyn tehokkuudesta perustuvat yliopiston ruokkimien
pullasorsien omiin poliittisiin sormileikkeihin.
Leena Malkki vähätteli terrorismin merkitystä myös arvioimalla sen
merkitystä ”bruttokansantuotteeseen” pieneksi, ja hän kaunisteli
terroritekoja väittämällä, että ”suuri osa yhteiskunnalle koituvista taloudellisista kustannuksista ei
synnykään itse iskujen tuottamasta tuhosta, vaan ihmisten
ylivarovaisuudesta terrori-iskun jälkimainingeissa”.
Tämä kieroudessaan etevä viattomien ihmisten syyllistäminen ei poista
tietenkään sitä perustotuutta, että syy ihmisten reagoimiseen on terroristien toiminnassa, että kantaväestöjen reaktiot ovat sinänsä järkiperäisiä ja että niiden mahdolliset kielteiset vaikutukset ovat osa terroristisen toiminnan tuhoisuutta.
Leena Malkki jatkoi, että ”ei ole sellaista ulkoista tunnusmerkkiä, josta iskuja mahdollisesti suunnittelevan tai tukevan voisi luotettavasti tunnistaa.”
Ei ole vai? Lähes kaikkia maailmassa viime vuosina tehtyjä terroritekoja
(noin 98 %) yhdistää tekijöiden islamilainen tausta (Wikipedian
luettelot tässä). Mikäli voi tunnistaa muslimin, voi tunnistaa henkilön, jonka alttius terroritekoon on muita suurempi.
[filosofi Jukka Hankamäki blogissaan 19.8.2017 julkaisemassaan merkinnässä Lähikuvassa terrorismin tu(t)kija ja dosentti]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti