Juutalais-kristillistä retoriikkaa on haastettu liberaalien taholta. Eikö amerikkalaisuutta määrittävien arvojen pitäisi olla inklusiivisia niin että myös muiden uskontojen kuin kristinuskon ja juutalaisuuden edustajat huomioitaisiin? Entä ateistit? Eikö katsomusten pluralismissa tulisi huomioida myös uskonnottomat? Yritystä inklusiivisempaan suuntaan edustaa puhe aabrahamilaisista uskonnoista. Näin myös muslimit tulevat huomioiduiksi juutalaisten ja kristittyjen rinnalla osana yhteisten arvojen perhettä. Tämä kaikki olisi varmasti totta ja oikein, ellei taustalla lymyilisi pahaenteisesti kasvavan antisemitismin synkkä varjo. Turvallinen tila tarjotaan kaikille vähemmistöille paitsi juutalaisille, joille progressiivisessa retoriikassa on annettu uusi nimi: sionistit.
[Näin oli lausuttu verkkolehti Vartijassa 22.7.2024 julkaistussa André Swanströmin kirjoittamassa artikkelissa ”Juutalais-kristillinen” – mitä termi merkitsee juutalaisesta näkökulmasta?.]
[Itse liberaalina pitäisin kiinni siitä, että yksilönvapaudet kuuluvat kaikille, myös juutalaisille. Tällainen kannanotto tosin herättää suurta vihastusta, ja sitä laajalti pidetään huonona siirtona.]
Koska Länsi on sallinut kulttuurimarxistien päästä johtaviin elimiinsä, ovat nämä saaneet sanella omiin harhaisiin ja kaunaisiin käsityksiinsä perustuvia menettelytapoja.
VastaaPoistaEräs niistä käsityksistä on kuvitelma juutalaisten maailmanvallasta.
Niinpä juutalaiset eivät tarvitse mitään oikeuksia, koska heillähän on jo muka kaikki mahdollinen!
Kysyttäessä miksi juutalaiset sitten sallivat itseään syrjittävän ja vainottavan jos kerran hallitsevat maailmaa, lienevät vastaukset niin harhaista huttua, ettei kysyjä halua enää kysyä uudestaan.
Kyllä.
PoistaStalinin valtakaudella Neuvostoliiton johto oli ollut jossain määrin antisemitistinen. Tosin natsi-Saksa oli ollut vielä antisemitistisempi. Natsi-Saksa kuitenkin hävisi sodan, mutta Neuvostoliitto jatkoi antisemitismeineen.
Nykyään on sitten taas näitä nykyaikaisia edistyksellisiä.