Kirjaa laatiessaan Kukkonen mietti jatkuvasti nykypäivän Suomea ja yhteiskunnallista keskustelua.
– Demokratia perustuu siihen, että meidän pitää luopua jostain, jotta vastaavasti saa itselleen jotakin.
Tätä Kukkonen näkee hyvin harvoin.
– Jopa meidän kärkipoliitikkojen on vaikea puhua kunnioittavasti kilpailijoistaan.
Kukkonen tietää, että kyse on osin teatterista.
– Mutta samaan aikaan kansanedustajat ovat roolimalleja kansalaisille.
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 26.10.2024 julkaistussa Juha Kanervan kirjoittamassa uutisartikkelissa Petter Kukkonen teki kirjan antiikin suurmiehestä – löytyi ikävä yhteys nykypäivän Suomeen: ”Sääli katsoa”.]
[Petter Kukkosen uusi romaani Pohjoinen tanssi käsittelee Makedonian kuningas Filippos II:ta, joka alisti kreikkalaiset kaupunkivaltiot hallintaansa. Filippoksen poika Aleksanteri (Suuri) taas aiheutti hellenistisen kulttuurin valloittamalla Makedonialle käsittämättömän laajan alueen aina Egyptiin ja Persiaan ja sitten Intian niemimaalle saakka. Kreikan klassinen kausi päättyi Filippokseen ja Aleksanteriin. Aleksanterin valloitustyö synnytti myös yleiskreikan kielen aikaisempien paikallisten toisistaan enemmän tai vähemmän eroavien kreikan kielialueen kielimuotojen rinnalle ja tilalle. Jos olen käsittänyt oikein, niin näin syntynyt uusi kreikan kieli menetti lausutun merkitykseen vaikuttavan laulavan soinnin.]
[Olenhan minä tämän linkin jo melko monta kertaa blogeihini sijoittanut, mutta kun se liittyy nyt kiinteästi aiheeseen, niin olkoon: Demokratian kahdeksan etua verrattuna diktatuuriin.]
Kuullostaa kommunismilta. Pysähtyneneisyydeltä.
VastaaPoistaEihän vaan demokratia perustuu siihen, että kansalaisilta kysytään miten he haluaisivat yhteiset asiat tehtävän ja sitten tehdään kuten enemmistö tahtoo.
VastaaPoistaMikäli jokin näkökanta on niin suosittu, että sitä ajava puolue saa yli kahden kolmasosan kannatuksen lakiasäätävään kansalliskokoukseen, se voi muodostaa yksinään toimeenpanevan hallitusneuvoston joka päättää mitä tehdään kysymättä muilta.
Se
VastaaPoistaVoidaan ottaa käyttöön päättäjiä sitovat kansanäänestykset, Sveitsin tapaan. Uskoisin äänestäjien kasvavan sellaisen demokraattisen järjestelmän mittaisiksi. Tosin sellainen järjestelmä käytännössä pakottaa eduskuntapuolueet kaikkien tai melkein kaikkien puolueiden yhteishallituksiin, koska yksikään puolueista ei halua heidän poliittisen vastustajansa masinoivan jatkuvasti kansanäänestyksiä kaiken maailman asioista.
VastaaPoistaPuolueet taas ikään kuin antavat minimaalisen kuluttajansuojan äänestäjille demokraattisissa vaaleissa. Kun ehdokas on tietyn puolueen ehdokas, niin se antaa ainakin jonkinlaista osviittaa siitä, millaista politiikkaa hän, jos pääsee läpi vaaleissa, tulee eduskunnassa harjoittamaan.
Toisaalta kuitenkaan yksikään poliittisista puolueista ei ole koskaan yhdenkään äänestäjän kanssa samaa mieltä kaikista poliittisista kysymyksistä. Puolueet ovat äänestäjien kannalta eräänlaisia kokonaispaketteja, joista jotkut saattavat miellyttää tiettyjä äänestäjiä enemmän kuin toiset.