Miten vähentää julkisesta kulutuksesta joka kuudes euro? Työtaakka kuulostaa valtavalta, mutta pääosa siitä voidaan itse asiassa hoitaa kertarysäyksellä.
Nollabudjetoinnissa valtion budjetti rakennetaan ihan alusta uudelleen. Tähän tarkoitukseen perustetulle laajalle työryhmälle annetaan tehtäväksi priorisoida julkiset menot tärkeysjärjestykseen, lakisääteisistä tehtävistä luonnollisesti aloittaen. Kantava idea on, että ihan joka ikisen menoerän oikeutus ja tarpeellisuus arvioidaan uudelleen.
Suurin osa suomalaisista ymmärtää valtion ydintehtäviksi ainakin maanpuolustuksen, poliisin ja oikeuslaitoksen, rajavartion, tullin, pelastuslaitoksen, sosiaaliturvan, koulutuksen, terveydenhuollon, huoltovarmuuden, sekä infrasta ja liikenneverkostosta huolehtimisen.
Tämä ei tarkoita, että kaiken tämän pitäisi toteutua nykyisillä määrärahoilla – niihin voisi kuluttaa tapauskohtaisesti nykyistä enemmän tai vähemmän – mutta tuo lista lienee joka tapauksessa hyvin suuren enemmistön hyväksymä vähimmäiskehikko.
Muu on ylimääräistä. Kaikkea ei tule leikata pois – muu voi tuoda lisää hyvinvointia ja olla kannattavaa. Mutta kun kaikkeen ei paukut riitä, niin juuri siksi onkin tärkeää käydä se kaikki läpi tarkasti ja miettiä, mikä kannattaa ja mikä ei.
[Näin oli lausuttu ajatuspaja Liberan sivuilla 15.8.2024 julkaistussa Tero Lundstedtin kirjoittamassa kolumnissa Ketä täällä pitää äänestää, että velkaralli loppuu?.]
[Eräs sukulaiseni on kannattanut sellaista hyvinvointivaltiota, joka ei hoida mitään "ylimääräistä" vaan vain perusasiat. Aikoinaan hän oli kesämökillä yhtenä kesänä makoillessaan käynyt läpi Suomen valtion budjetin ja löytänyt paljon "löysää".]
[Hyvinvointivaltio on minun mielestäni yksi maailman parhaimmista keksinnöistä nykyaikana. Ainoa huono puoli siinä on minusta se, että mitä tahansa menojenlisäystä voidaan aina perustella "välttämättömällä tarpeella". Kaikki rahareiät ovat "hyviä".]
[Voin myös paljastaa olevani itse reilusti saamapuolella hyvinvointivaltiomme kansalaisena ja asukkaana.]
Kuten moneen kertaan mainittu, Kanadan julkinen sektori on samankokoinen kuin Suomessa vaika sen väkiluku on seitsenkertainen ja pinta-ala monikymmenkertainen.
VastaaPoistaKanadan mallin käyttöönotto Suomessa vain edellyttäisi kanadalaisten tulevan tänne ensin purkamaan Suomen YYA-kekkoslovakialaisen mallin, sitten rakentamaan sen tilalle kanadalaisen mallin ja jäävän johtamaan sitä.