Ympäristöneuvos Esa Tommila on seurannut ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun tehottomuutta huolestuneena. Rahaa palaa valtaisia summia, mutta paljon ei ole saatu aikaan.
Tommila uskoo, että pääsyy tehottomuuteen on umpimähkäinen syöksy kohti uusiutuvia energiamuotoja ilman perehtymistä niiden eroihin. On lähdetty siitä, että mitä tahansa uusiutuvaa on rakennettava mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti. Näin ajatellaan päästävän mahdollisimman suuriin päästövähennyksiin.
Samanlaista on suhtautuminen Suomessa.
Kun esimerkiksi ympäristö- ja energiaministeri Kimmo Tiilikaista (kesk) haastateltiin Bonnin äskettäisen ilmastokokouksen jälkeen, toimittaja kysyi, millaisia uusiutuvia energiamuotoja pitäisi suosia. Ministeri vastasi: ”Niistä ei voi valita vain kivoimpia, vaan on panostettava kaikkiin.”
Tommila kummastelee, mihin on kadonnut tietoisuus siitä ilmeisestä tosiasiasta, että eri tavat tuottaa uusiutuvaa tai mitä tahansa energiaa eivät ole läheskään samanarvoisia energiatuottavuudeltaan tai ilmaston kannalta.
Tommila haluaisi palauttaa energiamuotojen vertailuun vanhan käsitteen: nettoenergian. Se tarkoittaa tietyn energialähteen tuottoa, josta on vähennetty tämän energian tuottamiseen kulutettu energia.
Energian tuotantotavat kuluttavat energiaa erilaisia määriä, joten niistä saatava loppuhyöty vaihtelee myös päästövähennyksissä.
[Näin oli lausuttu Heikki Arolan kirjoittamassa Helsingin sanomat -lehdessä 3.12.2017 julkaistussa uutisartikkelissa Kamppailu
hiilipäästöjä vastaan kaatuu tehottomuuteensa, ympäristöneuvos
varoittaa – syynä umpimähkäinen syöksy kohti uusiutuva energiaa.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti