tiistai 4. kesäkuuta 2024

S "Jokaisen kannattaa olla aktivisti"

Eetti on mukana festivaalin puheohjelmassa aiheella Miksi jokaisen kannattaa olla aktivisti?[...]

[Näin oli lausuttu eettisen maailman puolesta omien sanojensa mukaan toimivan Eetin sivuilla julkaistussa tapahtumamainoksessa Eetti X Maailma kylässä: Miksi jokaisen kannattaa olla aktivisti?.]

[Tässä täytyy tietenkin kysyä sellainen tarkentava kysymys, että saavatko kaikki ihmiset oikeasti olla aktivisteja, vai pitääkö olla Oikeat Mielipiteet.]

[...Tapahtuma on siis jo pidetty 26.5. Jeesuksen vuonna 2024.]

[Mainoksessa sanottiin myös: "Eetti tuo lavalle kolme aktiivista maailman muuttajaa, jotka kertovat omasta aktivismistaan: mikä on saanut heidät toimimaan ja mistä he saavat voimaa jatkaa myös vastatuulessa?" Yksi näistä "maailman muuttajista" on Koko Hubara, joka on tehnyt itselleen uran siitä, että on "ruskea tyttö". Minäkin voisin tehdä itselleni uran siitä, että olen "vaalea poika". Tai no hiukseni ovat kyllä tummat, mutta ihoni on sentään vaalea. Miksi ei?]

4 kommenttia:

  1. Et voi alkaa tehdä uraa ilmiönä "vaalea poika", koska intersektionaalinen feminismi.
    Se sijoittaa meidät valkoiset suomimiehet uhrihierarkian alimmalle portaalle, liekö edes sille;
    kunhan ei vaan kuuluttaisi Tuhottaviin Aineksiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin tässä kuitenkin siteerata Marxia: "Yhtäläisten oikeuksien välillä ratkaisee voima." Eihän noita kenenkään ole pakko puolustaa.

      Poista
    2. Ikään kuin Marx olisi hairahtunut argumentointivirheeseen nimeltä "Argumentum ad baculum" eli väkivaltaan vetoaminen:
      "Olen oikeassa ja ellet usko sitä, vedän sinua turpaan!"

      Mutta lopultakin kaikki valta perustuu kykyyn käytellä voimaa viimeistään sen jälkeen, kun taloudelliset ja ideologiset valtaresurssit ovat osoittautuneet riittämättömiksi.

      Poista
    3. No Marx piti arvoja ja ideologioita historiallisesti syntyneinä ilmiöinä, jotka määräsi pitkälle taloudellinen perusta, ja hänen mielestään ne ovat erilaisia eri aikoina ja eri kultuureissa ja yhteiskunnissa.

      Marx ei täten uskonut minkäänlaisen objektiivisen eettisen järjestelmän olemassaoloon. Siksi hän pyri mahdollisimman pitkälle olemaan ei-moralisti. Mutta siitä huolimatta hän kykeni selvästi kokemaan moraalista suuttumusta, mikä on jossain määrin ristiriidassa edellä sanotun kanssa. Ilman tätä moraalista suuttumusta Marx ja Engels eivät olisi luoneet marxilaisen sosialismin ideologiaa.

      Marx siis uskoi, ettei oikeus ole pelkästään työläisten puolella vaan että se on myös kapitalistien puolella. Ja näiden yhteiskunnan erilaisten ryhmien oikeuskäsitysten välillä voima ratkaisee sen, kumpi on yhteiskunnassa voimassa.

      Poista