Olen pitkään katsellut kiusaantuneena joitain feministejä (ja/tai ”suvaitsevaisia”), jotka vainuavat patriarkaatin salakavalaa vallankäyttöä mitä pienimmissäkin asioissa – aivan eksistentiaalisena kysymyksenä se, että naisten edellytetään pitävän julkisella paikalla paita päällään – mutta hyökkäävät raivokkaasti polttorovioita sytytellen, jos kritisoidaan islamin tapaa pakottaa naiset kääriytymään huiveihin ja kaapuihin. Kaavut kuulemma edustavat naisten vapaaehtoista tahtoa, ja sen kritisoiminen on valkoisten (miesten) islamofobista sortoa.
Taustalla lienee sinänsä oikeamielinen halu torjua muslimiväestöön kohdistuvaa syrjintää, mutta siinä unohtuu, että kaksilla säännöillä pelaaminen on varma keino tappaa oma uskottavuus. Tulos tuppaa olemaan päinvastainen, kuin mitä tavoitellaan.
[Näin oli lausuttu Mikko Niskasaaren blogissa 14.7.2022 julkaistussa merkinnässä Anter Yasa – blogisti joka uhkaili itsensä pihalle.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti