Viime vuosien Black Lives Matter -liike saa toki huomiota Helon kirjassa. Toisaalta hän tuo esille myös aasialaisamerikkalaisiin kohdistuneen rotuvihan, johon syyllistyvät valkoisten ohella muutkin merkittävät etniset ryhmät, kuten afrikkalaisamerikkalaiset ja latinot.
Helo on selvästi ärsyyntynyt siitä, että viime vuosien aikana ”valkoinen ylivalta” on Yhdysvalloissa nostettu kaiken pahan selitykseksi. Toinen ärsytyksen aihe Helolle on niin sanottu woke-liike, jonka edustajat hän näkee omalla laillaan yhtä jyrkän tuomitsevina fundamentalisteina ja riidanhaastajina kuin kristillisen oikeiston ja presidentti Donald Trumpin kannattajat.
Edistyksellinen vasemmisto on vieraantunut työväenluokasta, ja se keskittyy ryhmien välisiä eroja ja rajoja korostavaan identiteettipolitiikkaan sekä historiakulttuurin puhdistamiseen rasismin, kolonialismin ja muiden ikävien asioiden symboleista. Samaan aikaan on luokkaeroista alkanutkin puhua oikeisto. Helo pitää tätä ymmärrettävästi nurinkurisena. Hän kuvaileekin kirjassaan, kuinka 2020-luvun alussa noin 20 prosenttia väestöstä eli köyhyysrajan tuntumassa tai sen alapuolella ja kuinka alipalkkauksen ongelmista kärsi lähes puolet väestöstä.
[Näin oli lausuttu Oulun yliopiston tieteiden ja aatteiden historian professorin Petteri Pietikäisen kirjoittamassa Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 5/2022 julkaistussa tekstissä Siirtokunnasta supervallaksi – Yhdysvaltojen värikäs historia, joka on kirja-arvostelu Ari Helon Amerikan Yhdysvaltojen historia -teoksesta.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti