Kirjassa valaistaan kapitalismin historian erilaisia vaiheita. Näistä vaiheista yksi merkittävin ajoittuu 1970-luvulle, jolloin varakas eliitti havahtui kauhistuneena siihen, että erilaisten sosiaalisten uudistusten ja työntekijöiden aseman parantumisen seurauksena eriarvoisuus oli yhteiskunnassa merkittävällä tavalla vähentynyt. Toisen maailmansodan jälkeen tavallinen kansa oli saanut nauttia palkkatulojensa kasvusta ja julkisten palveluiden kehittämisestä. Tämän kehityksen seurauksena varakkaan eliitin mahdollisuudet kasvattaa varallisuuttaan heikentyivät. Ratkaisuksi tähän rikkaita häiritsevään varallisuuserojen tasaantumiseen keksittiin finanssimarkkinoiden vapauttaminen ja sillä tiellä nyt ollaan.
Viimeisten vuosikymmenten aikana maailman pieni varakas eliitti onkin kahminut itselleen huomattavan määrän varallisuutta. Tässä varallisuuden kartuttamistehtävässä suureksi avuksi ovat olleet veroparatiisit, joita miljonäärit ja miljardöörit ahkerasti hyödyntävät. Maailmanlaajuisesti veroparatiiseihin häviää maltillisten arvioiden mukaan vuosittain 430 miljardia dollaria.
Varallisuuskehitys on Suomessa samansuuntainen kuin muualla maailmassa – 50 prosenttia kaikesta varallisuudesta on rikkaimman kymmenyksen hallussa. Suuren maailman tapaan ahneus vaivaa rikkaita Suomessakin ja veroparatiiseihin katoaa vuosittain 430‒1400 miljoona euroa. Tuollaisella summalla olisi käyttöä sellaisen hyvinvointivaltion ylläpitämisessä, jota suurin osa suomalaisista arvostaa.
[Näin oli lausuttu Agricola-sivustolla 4.3.2024 julkaistussa Marika Haatajan kirjoittamassa artikkelissa Kirja kaikille meille, jotka emme kuulu maailman rikkaimpien joukkoon, joka on Samu Kuopan ja Riina Tanskasen kirjan Kapitalismin suuri illuusio esittely.]
[Voidaan siis sanoa, että veroparatiisien suitsiminen on myös länsimaisten maiden kansalaisten suuren enemmistön etu.]
Noista veroparatiiseihin Suomesta katoavista 430‒1400 megaeurosta aika moni lykättäisiin hyvinvointivaltiota ylläpitävien suomalaisten sijasta sitä kuppaaville haittamaahanmuuttajille tai lahjoitettaisiin kehitysmaiden gebardihatuille.
VastaaPoistaEnpä osaa aivan täydestä sydämestäni soimata Biorn Walrusia ja kumppaneita siitä, etteivät halua antaa rahojaan sellaiseen.
Suuntaus voi olla sama, mutta tosirikkaat omistaa kyllä varmaan maailmalla 5-10 kertaa enemmän suhteessa kuin meillä.
VastaaPoistaTies kuinka monta miljardia Suomestakin kv yritykset kuppaa veroparatiiseihin yms.järjestelyin vuosittain.
Hyvät tarkoitukset ovat riittävän hyvän pahin vihollinen, kyllä.
VastaaPoistaOnneksi on velkajarru, joka tulee sitten, kun halpaa velkaa ei enää saada.
On hieman vaikea saada aikaan riittävän vahvoja kansainvälisiä toimia, joilla nutistetaan veroparatiisien toiminta veroparatiiseina.