Eri suomalaisten geneettiset juuret johtavat aivan eri suuntiin, joten geenien tasolla ei yksinkertaisesti edes ole mitään suomalaisuutta, jota heijastaa menneisyyteen. Ei ole olemassa kaikille suomalaisille yhteistä geneettistä alkuperää. Suomalaisuus on mielekäs käsite vain kielen kannalta ja vain nykyhetken tasolla, ja vaikka nykyinen suomalaisuus onkin myöhäisten valtiollisten käänteiden seurausta, voidaan kaikkien suomalaisten kielellistä (mutta ei geneettistä eikä kulttuurista) juurta seurata takaisin kantasuomeen (jossain Suomenlahden eteläpuolella rautakaudella) ja edelleen kantauraliin (jossain Volgan ja Ural-vuoriston välillä pronssikauden alussa). Jossain kohdassa jokaisen nykysuomalaisen sukupuuta on esivanhempien joukkoon ilmaantunut henkilö, joka on opettanut jälkeläisilleen sen kielen, jonka linjan mukaan suomalaisuus nykyään määritellään.
Tämä ei välttämättä ole yhtä helposti ymmärrettävä asia kuin integraalimatematiikka tai yleinen suhteellisuusteoria, mutta asian ydin on tämä: ei pidä olettaa, että kaikki "suomalaisuus" olisi sidoksissa suomen kieleen ja olisi tullut Suomeen vasta suomen kielen mukana. Nimilappu "suomalainen" perustuu kieleen ja sillä luonnehditaan vain sitä nykyistä väestöä, joka puhuu suomen kieltä. Se mitä me laajemmin ymmärrämme suomalaisuudella (eli toissijainen suomalaisuus), on rakentunut Suomen asujaimiston keskuudessa kymmenen vuosituhannen ajan, ja tämän suomalaisuuden osaset olisivat täällä riippumatta siitä, minkäkielisiä ryhmiä tässä maassa asuisi. Jos eri tulokasryhmät olisivat kaikkina aikoina omaksuneet Suomen alueen jääkaudenjälkeisten alkuasuttajien paleoeurooppalaisen kielen, me emme kutsuisi tätä suomalaisuutta "suomalaisuudeksi" vaan vaikkapa "dibbalaisuudeksi". Sisältö olisi osapuilleen sama, vain nimitys olisi toinen.
[Näin oli lausuttu kielitieteilijä Jaakko Häkkisen sivuilla 15.5.2007 julkaistussa kirjoituksessa Vielä suomalaisuudesta.]
Oli nyt kyllä liikaa yksinkertaistettu suomalaisuus.
VastaaPoistaEi kansaa tee pelkkä yhteinen kieli, muutenhan kanadalaisetkin olisivat englantilaisia tai ranskalaisia.
VastaaPoistaTarvitaan lisäksi yhteinen kulttuuri eli tapa tehdä asiat ja niiden asioiden tekemisestä muodostunut yhteinen historia, joka eroaa naapurikansoista.
Sanokaa mitä sanotte, mutta minusta ainakin on hauskaa se, että suomen kielen esimuodon rantauduttua Suomenlahden pohjoispuolelle täältä hävisi alueella paikka paikoin puhuttu varhaisgermaaninen kieli.
VastaaPoistaGermaanit saavuttivat sitten lopulta kuitenkin hyvin paljon myöhemmin revanssin, kun 1200-luvulla maatamme/aluettamme alkoi hallita Ruotsin kruunu.