Kuten tiedämme, Viron ihmismenetykset toisessa maailmansodassa käsittivät jopa viidenneksen väestöstä. Ei tässä kyllin, kymmenientuhansien ihmisten oppivuodet Siperiassa ja heidän ihmisoikeuksiensa polkeminen kotimaassa liittyivät kansallisuuspolitiikkaan, jonka ilmeinen tarkoitus ja tulos oli kantakansallisuuden syrjäyttäminen heidän omassa maassaan.
Silti valloittaja ei kyennyt saavuttamaan sisäistä herruutta. Kokemukseni mukaan Virossa säilyi aina elävänä käsitys siitä, että vuoden 1940 ”vallankumous” oli yhtä falski käsite, kuin Suomen vallankumous ja ”kansanhallituksen” perustaminen joulukuun alussa 1939.
Merkille pantavaa on, että Suomen akateemisen nuorison keskuudessa näillä molemmilla asioilla oli kuitenkin hyvin huomattavaa kannatusta sitten 1970-luvulla -ei toki vielä sodan aikana…
[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 28.3.2023 julkaistussa merkinnässä Stalinin jälkeen, jossa käsitellään Jaan Krossin vuodelta 1988 olevaa käsikirjoitusta Syvyydestä (Väljakaevamised).]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti