Taulukon pohjalta voi huomata, että seitsemän luvun perusteella Petterssonin lähteissä painottuvat populaarit lähteet (esimerkiksi toiset populaarit tietokirjat), joita löytyi lähes jokaisesta tarkastellusta luvusta. Yhtä yleisiä olivat lehtiartikkelit (jälleen – hyvin populaareja) ja tutkijoiden jo valmiiksi popularisoimat julkaisut. Varsinaisia tieteellisiä julkaisuja oli vähän – Kajanus & Moberg -luvun neljästä kaksi oli nimenomaan tieteellisiä mutta suurelle yleisölle suunnattuja teoksia. Primääri- ja aikalaislähteiden osuus on suuri yksittäisen luvun (tässä tarkasteltuihin suhteutettuna) runsaan esiintymän vuoksi.
Tällä otannalla Pettersson siis popularisoi jo populaaria tietoa. Joku voisi sanoa, että hän tekee siitä populaaria, suosittua kansan keskuudessa, oman myyvän jännäbrändinsä avulla.
[Näin oli lausuttu kirjallisuuskritiikin verkkolehden Kiiltomadon toimituksen blogissa 26.9.2022 julkaistussa Ville Hämäläisen kirjoittamassa kolumnissa Jännät paikat tiedonvälitykselle.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti