Laumassa eläessämme meidän täytyy sietää konflikteja ja tönimistä aamuruuhkassa. Jos naapuri jäkättää nurmikon kunnosta, aivot jarruttavat väkivaltaisia impulsseja, jotta emme täräytä häntä nenään.
Jos joku uhkaa terveyttä tai henkeä, pidäkkeet löystyvät.
Kun uhka on vielä mahdollista välttää, ihminen käyttää ennakoivaa ja tietoista strategiaa. Hän miettii esimerkiksi pakoreittiä ja piirtää puolustuslinjoja, Nummenmaa kertoo.
Aivojen kognitiiviset eli esimerkiksi tiedonkäsittelyyn, harkintaan ja toiminnan ohjaukseen liittyvät toiminnat ovat toistaiseksi käytössä. Kognitiivisten kykyjen tyyssija aivoissa ovat otsalohkon etuosat.
Kun vihollinen käy kimppuun, otsalohkotoiminnat vaimenevat. Ihmisen puolustusjärjestelmä aktivoituu – eikä tälle voi tietoisesti juuri mitään.
”Alkukantainen fysiologinen reaktio sanelee, kuinka toimimme: ihminen joko taistelee tai pakenee. Vaaratilanteessa osa meistä säilyttää toimintakykynsä paremmin kuin toiset.”
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 1.4.2022 julkaistussa Anna Sievisen kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Tätä on mahdotonta selittää yhden miehen pahuudella” – Aivotutkija kertoo, miksi näemme nyt julmuutta, joka ylittää ymmärryksen.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti