Kyseenalaisina pidettyjä hankkeita luonnehtii kvalitatiivinen (laadullinen) tutkimussuuntaus – vain yksi 15 projektista oli kvantitatiivinen, eli tarkasteli tutkimuskysymyksiä tilastollisen aineiston valossa. Valtaosa pilkatuista tutkimuksista käsitteli poliittisia intohimoja lietsovia teemoja, kuten sukupuolisuus/feminismi, valkoisuus/rasismi ja tasa-arvo/aktivismi.
Tutkimussuunnitelmien tiivistelmät vilisevät hämäräperäisiä ilmauksia, kuten “episteeminen väkivalta”, “valkoisuuden monimodaalinen rakentuminen”, “queer-siirtolaisten poliittiset subjektiviteetit”, “jännitteisen feministisen representaation kenttä” ja “kehollisten kohtaamisten politiikka”. Yhden projektin metodologiaa kuvataan seuraavin sanoin: “voimauttavan valokuvauksen … avulla projektissa etsitään vastausta kysymykseen, voidaanko turvapaikanhakijan kehoa pitää poliittista potentiaalia omaavana tavalla, joka jää huomaamatta yhteisöissä, jotka voivat luottaa instituutioihinsa ja historiaansa.”
[Näin oli lausuttu Verkkouutisissa 8.9.2022 julkaistussa Jukka Savolaisen kirjoittamassa katsauksessa Vääryystutkijoiden höpötiedettä saa pilkata. Savolainen on sosiologian ja kriminologian professori Wayne State -yliopistossa Yhdysvalloissa.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti