Niin kauan kuin näistä todella naisten turvallisuutta ja
turvallisuudentunnetta horjuttavista tilanteista ei puhuta ääneen, en
ota millään tasolla vakavasti somen metoo-lynkkauspartioita. Nuo
ahdistelevat henkilöt ja pelottavat tilanteet olisi kitkettävä
juurimultineen tästä maasta nyt ennen kuin homma leviää täydellisesti
käsiin. Emmekä pelkästään me naiset kärsi tästä tilanteesta ja ääneen
puhumattomuudesta, vaan avoimesti homoseksuaalit ihmiset kärsivät myös.
Niin moni homotuttuni on kertonut kulttuurikohtaamisista, jotka eivät
todellakaan ole mitään erityisen mukavia olleet, ja erityisesti
miesparit saavat tietyiltä maahanmuuttajilta kohtuutonta ryöpytystä, jos
erehtyvät julkisilla paikoilla rakastavaisina esiintymään.
Meidän
suomalaisten olisi ihan oikeasti voitava sanoa ääneen se, että tässä
maassa me olemme tasa-arvoisia ja vapaita ihmisiä, edustimmepa mitä
tahansa sukupuolta tai sukupuolettomuutta tai seksuaalista
suuntautumista tahansa, ja jos se ei tulijalle sovi, on maailmassa hyvin
paljon maita, joissa epätasa-arvo ja suvaitsemattomuus ovat erittäin
hyväksyttyjä arvoja ja heteromies on yhteiskunnan kuningas.
[Helena Eronen blogissaan 15.2.2018 julkaisemassaan merkinnässä Paniikkirääkyvät ämmät ja kulttuureihin pesiytynyt naisviha.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti