Presidentinvaalien aikana toimittaja Haapala kritisoi Haataista.
Naistoimittaja veti naiskortin esiin ja ilmoitti, että ei ollut
soveliasta arvostella Haataista. Haapala kummasteli ja sanoi, että
paljon kovempaa hän on Huhtasaarta lyönyt. Siihen naistoimittaja
kiiruhti sanomaan, että no, kyllähän asiasta saa sanoa. Haapala jatkoi,
näköjään feministien mielestä Huhtasaari on vapaata riistaa, mutta
Haatainen ei. Tarjosin Haapalalle kahvit, koska hän puhkaisi yhden
kuplan. Sittemmin Haapala vertasi minua Mussoliniin käyttäen jutussaan
kotialbumikuviani, jossa olen vauvana isäni kanssa, lisäksi yhdessä
kuvassa oli edesmennyt rakas koirani, sen jälkeen olen tervehtinyt häntä
vähän hillitymmin. On kai turha pyyntö, mutta esitän sen silti:
"Toimittajat seuraavan kerran, kun vertaatte minua johonkin
hirmuhallitsijaan, käyttäkää minusta niitä muuten vaan omituisia kuvia,
joita media on pullollaan." Kaikkihan sen tietävät, että Haapalan
kynästä irtoavat jutut ovat peräisin Heinäluoman tietotoimistosta. Aika
monella toimittajalla on joku luottopoliitikko, joka laulaa.
[kansanedustaja Laura Huhtasaari blogissaan 7.3.2018 julkaisemassaan merkinnässä Nykyajan feminismi on pelleilyä]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti