Lääkkeiden on joskus uskottu tylsistyttävän ajattelua ja aivotoimintaa. Tutkimukset osoittavat toista.
On todettu, että monilla vaikeaa depressiota sairastavilla muistiin ja oppimiseen liittyvä hippokampus on normaalia pienempi. Eräässä tutkimuksessa huomattiin, että mitä pitempään depressio oli kestänyt ilman, että potilas on saanut masennuslääkitystä, sitä pienempi oli hippokampus. Jos potilas oli saanut lääkitystä, tällaista yhteyttä ei löytynyt.
Masennuslääkkeiden on eläinkokeissa myös huomattu lisäävän hippokampuksessa hermosolujen uusiutumista ja yhteyksien muodostamista, eli neurogeneesiä.
HUSin, Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston tekemässä tutkimuksessa kuvattiin ihmisten aivoja toiminnallisen magneettikuvauksen avulla, kun heille annettiin masennuslääke mirtatsapiinia.
Tutkimuksessa huomattiin, että masennuslääke lisäsi positiivista ajattelua. Jo yksi annos vaikutti tunteiden prosessointiin aivoissa ja muutti aivojen toimintaa laajasti. Masennuslääke viritti aivojen tunnealueiden reagointia positiivisemmaksi.
[tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Ylen sivuilla 19.11.2017 julkaistussa artikkelissaan Masennuslääkkeet antoivat takaisin elämäni - miksi niitä vieläkin vähätellään?]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti