Näitä tukiohjelmia, joilla halutaan integroida lähtijöitä takaisin osaksi yhteiskuntaa, on käynnissä Suomessakin. Mutta entä lähtijöiden vastuu omista teoistaan? Onneksi kansainvälinen rikosvastuu edellyttää, että terrorismiin syyllistyneet saavat tuomion. Myös terroristisessa tarkoituksessa matkustaminen on rikos.
Tällä hetkellä on kuitenkin vaikea tietää, ketkä ovat osallistuneet taisteluihin. Moni esimerkiksi matkustaa Syyriaan ja Irakiin ”humanitäärisiin syihin” vedoten, ja eurooppalaisten viranomaisten on äärimmäisen vaikeaa saada selville, ovatko kyseiset henkilöt olleet mukana taisteluissa vai ei. Haasteen muodostaa myös se, että matkustaminen sota-alueille tapahtuu epävirallisin keinoin. Maiden rajat saatetaan ylittää vaikka aaseilla, jolloin henkilöistä ei jää sähköistä jälkeä kuten lentokonematkustajista. Yleistä on myös väärennettyjen henkilöpapereiden käyttäminen.
Viranomaisten olisikin nyt tehostettava toimintaansa, jotta kaikki joita epäillään osallistumisesta tai avunannosta islamilaiseen sotaan, saadaan valvonnan piiriin ja oikeuden eteen.
[Alan Salehzadeh, uussuomalainen Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan
geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut uusisuomalainen tutkija ja
luennoitsija blogissaan 28.8.2017 julkaistussa merkinnässä Näkökulma: Aina kaduttaa, kun jää kiinni – miksi jihadisteja ei pitäisi kotouttaa]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti