S Saksan konservatiivisen vallankumouksen kannattajista ani harva hyväksyi kansallissosialismia

Mikä oli konservatiivisen vallankumouksen suhde kansallissosialismiin? On totta, että Weimarin tasavallan ensivaiheen kuohunnassa monen tulevan natsin polut ristesivät vallankumouksellisten konservatiivien kanssa. Liikkeiden välillä oli tiettyä päällekkäisyyttä ainakin ns. Völkisch-ideologian osalta. Tuo muinaisgermaanista pakanuutta ja uudempaa ”arjalaista” esoteerisuutta harrasteleva Blut und Boden -mystiikkaan perustuvaan kansakuntakäsitykseen nojautunut suuntaus luetaan toisinaan osaksi konservatiivista vallankumousta, mikä on kyllä vahvasti tulkinnanvaraista. Lukuisilla tulevilla kansallissosialisteilla toki oli juuret Völkisch-liikkeessä. Totta on sekin, että myös konservatiivisen vallankumouksen kannattajat usein odottivat julkilausutusti ”kolmatta valtakuntaa”. Mutta mitä se todistaa? Ei mitään sen kummempaa kuin että he hallitsivat yksinkertaisen aritmetiikan; koska he eivät hyväksyneet Weimarin tasavallalle ”valtakunnan” arvoa ja koska edellinen valtakunta oli ollut järjestyksessä toinen, niin seuraava aito valtakunta olisi pakostakin kolmas – mitä muutakaan? Kun aika täyttyi, osoittautui kuitenkin, että ani harva konservatiivisen vallankumouksen kannattaja oli valmis hyväksymään kansallissosialistien tulkintaa kolmannesta valtakunnasta.

[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehdessä 19.2.2024 julkaistussa Mikä Keräsen kirjoittamassa artikkelissa Vapaajoukot ja konservatiivinen vallankumous.]