S Ensin Neuvostoliitto näytti saavuttavan suurenmoiset tavoitteensa, mutta sitten taas ei enää

Tämä oli sitä aikaa, kun Neuvostoliiton talouden ja siis myös elintason katsottiin ennen pitkää ohittavan useat länsimaat (ks. Vihavainen: Haun macmillan tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com) ) ja niin Urho Kekkonen kuin Harold Macmillan pohtivat, miten silloin vastattaisiin sen ideologiseen haasteeseen.

Juuri samaisena syksynä vuonna 1972 tosin tapahtui, että ilmaisen leivän rajaton antaminen opiskelijaruokalassa loppui ja valtava kampanja leivän säästämiseksi (älkää syöttäkö niitä sikojanne leivällä!) kävi kautta koko laajan neuvostojen maan.

Se oli taas yksi osoitus siitä, ettei kaikki vain mitenkään suostunut menemään suunnitelmien mukaan, ei vaikka Neuvostoliitto oli maailman suurin ja mahtavin maa ja vielä tieteellisesti hallittu ja väkiluvultaankin isoin, mikäli nyt otettiin lukuun vain vakavasti otettavat maat.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 16.7.2024 julkaistussa merkinnässä Silloin kaikki oli toisin.]

[Hupaisaa voidaan näin jälkikäteen ainakin sanoa olevan tuon, että jotkut kommunismin vastustajatkin pelkäsivät Neuvostoliiton voittavan ideologioiden välisen sodan pelkästään järjestelmän "tehokkaan" ja "toimivan" talousjärjestelmän vuoksi.]

[Minusta itsestäni olisi kyllä söpöä, jos komentotalous oikeasti suostuisi toimimaan hyvin. Sosialistisessa Jugoslaviassa, joka irtautui siihen aikaan Stalinin Neuvostoliiton johtamasta sosialistileiristä, yritettiin toista tietä, joka oli työläisten itsehallinto. Ei sekään varmaan toiminut täydellisesti mutta silti paremmin kuin reaalisosialismi Neuvostoliitossa.]

[Sosialistisen Jugoslavian pitkäaikainen johtaja Josip Broz Tito (1892-1980) oli alun perin ollut osa Stalinin uskollista ja kyseenalaistamatonta hönnystelijäkaartia, joka toteutti kaikki Johtajan määräykset. Mutta sissisota natsi-Saksan ja Italian asevoimia vastaan teki hänestä miehen. Sodan loputtua Tito suuntasi omille teilleen eikä Stalin uskaltanut hyökätä maahan, vaikka yrittikin silloin kaikenlaista sabotaasia.]

[Tito oli toki julma mies, mutta Staliniin ja Neuvostoliiton perustajahahmoon Leniniinkin (1870-1924) verrattuna hän oli kuin pyhäkoulupoika.]

[Lisäksi ja ennen kaikkea minä tietenkin halveksin kommunismissa sitä, että se vastustaa demokratiaa ja vie työläisiltäkin näiden demokraattiset oikeudet.]