S Fundamentalismia on paitsi uskonnollista niin myöskin maallista

Aiemmin mainitsin jo fundamentalismin käsitteen ja seuraavaksi on sanottava siitä jotakin syvempää. Fundamentalismi käsitetään tyypillisesti uskonnollisena ilmiönä, mutta samoja piirteitä voi esiintyä myös sekulaareissa liikkeissä. Almond, Sivan ja Appleby listaavat mm. seuraavia fundamentalismin piirrettä ( Almond, Sivan, and Appleby 2004. ):

1. Reaktio omien arvojen ja ideologian marginalisaatioon
2. Valikoivuus: fundamentalismi usein valitsee tietyt pyhät arvot, joita se kannattaa ja tietyt arvot modernissa maailmassa, jotka se hyväksyy
3. Moraalinen manikeolaisuus: todellisuus jakautuu selkeästi hyvään ja pahaan
4. Absolutismi ja erehtymättömyys
5. Millennialismi ja messianismi: jotta maailman katastrofaalinen tila korjautuu, tarvitaan vallankumous tai jumalallinen väliintulo
6. Erottautuminen maailmasta ja tiukat jäsenyyskriteerit
7. Autoritarismi ja elitismi: vain ideologisesti puhtailla johtajilla on oikea ”gnosis” eli tieto
8. Tiukat käyttäytymis- ja puhesäännöt

Qassam huomauttaa lisäyksenä oheiseen listaan, että moniin fundamentalistisiin liikkeisiin voi liittyä toiminnan motivointi negatiivisten tunteiden, kuten vihan, raivon ja kaunan keinoin. Qassam ajattelee, että fundamentalismi ei ole välttämättä sama asia kuin fanatismi eli henkilö voi olla fundamentalismi olematta fanaatikko. Silti fundamentalistinen toiminta voi joissain tilanteissa johtaa fanatismiin. Monet uskonnolliset lahkot ja kultit ilmentävät näitä piirteitä, mutta myös monet sekulaarit liikkeet sopivat hyvin tähän kuvaukseen.

[Näin oli lausuttu Areiopagi-lehdessä 27.4.2023 julkaistussa Olli-Pekka Vainion kirjoittamassa artikkelissa Ääripäiden ihmiset: Mistä tunnistaa fanaatikon?.]