Neuvostojohtaja Nikita Hruštšovin valtakausi päättyi, kun hän ajoi maailman lähelle ydinsotaa Kuuban ohjuskriisin aikaan 1960-luvun alussa.
– Politbyroon mielestä hän oli johtajaksi liian epävakaa ja riskialtis. Ydinsodan riski kasvoi liikaa, ja puolue hankkiutui hänestä eroon, Robertson sanoo.
Voivatko vallasta huumaantuneet aivot korjata itse itseään? Eivät ainakaan nopeasti, mikäli lainkaan, Robertson sanoo.
– Yksinvaltiaan aivot ovat kuin kokaiiniaddiktilla, koukussa aina uuden dopamiiniannoksen jahtaamiseen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ainoa tapa katkaista kierre on tällöin saada johtaja pois vallasta, kuten kävi Hruštšovillekin.
Kaikki Putinin käytöstä koskevat arviot ovat spekulaatioita.
Kun presidentti Trumpin mielenterveyttä arvioitiin julkisesti, monet psykiatrit muistuttivat ettei näin kuulu tehdä. Robertson korostaa, että hänen analyysinsä Putinista perustuu tutkimuksiin muutoksista yksinvaltiaiden käytöksessä, ei psykiatriseen arviointiin.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 4.3.2022 julkaistussa Janne Toivosen kirjoittamassa haastatteluartikkelissa Rajoittamaton yksinvalta näyttää sokaisseen Putinin, sanoo tunnettu neurotieteilijä Ylelle – "Tilanne on hyvin, hyvin vaarallinen".]
Neuvostoliiton aikana Kremlin järjestelmä oli vakaampi, kun Hruštšovista voitiin hankkitua eroon, mutta Jeltsin sai keikkua paljon riskaabelimpana yrittämättä estää.
VastaaPoistaVaan olihan se maailmakin tuolloin kovin erilainen.
Venäjän normalisoituminen Neuvostoliiton lakkauttamisen jälkeen meni vähän pieleen. Se oli hirveää aikaa monille venäläisille, mikä selittää monien vanhempien venäläisten tarpeen Putinin sylille. Diktaattorit kai aina ja kaikkialla vetoavat kansalaisten (tai alamaisten) vakaudenkaipuuseen.
PoistaStalinia oli likimain mahdoton syrjäyttää, koska hän poisti kuvioista kaikki sellaiset, jotka voisivat olla vaihtoehto hänen vallalleen. Hänen jälkeensä diktatorisessa Puolueessa oli ainakin periaatteessa käytössä kollektiivinen johtajuus...