Diktaattorien vainoharhat näyttävät kehittyvän, kun yksinvaltiaat ympäröivät itsensä yhä tiiviimmin samanmielisten hännystelijöiden joukolla.
Lopulta kuplan sisälle ei tihku enää lainkaan tervettä kritiikkiä tai kyseenalaistavaa keskustelua.
Hännystelijät ruokkivat diktaattorin epäluuloja, pelkoja ja suuruudenhulluja kuvitelmia, kun he pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa tai syrjäyttämään kilpailijoitaan.
Niin kävi myös Mugabelle. Hänen toimiaan uskalsi lopulta arvostella vain hänen vaimonsa ja järjen äänensä Sally Mugabe, jota hän myös uskoi.
Kun puoliso kuoli, presidentti suistui raiteiltaan. Kukaan ei enää padonnut hänen kauan pinnan alla kytenyttä kaunaansa länttä ja valkoisia kohtaan.
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 14.4.2022 julkaistussa Hannu Pesosen kirjoittamassa artikkelissa Vainoharhat vaivaavat diktaattoreja – kriisit alkavat usein yksinvaltiaista, jotka eristäytyvät arjesta.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti