Kaiken kaikkiaan rottien ravinto vastaa melko lailla sitä, mitä suomalaisille suositellaan Valtioneuvoston uuden RuokaMinimi-hankkeen loppuraportissa: viljoja, palkokasveja, monipuolisesti kasviksia ja vain pieniä määriä eläinproteiinia. Koska jyrsijöiden rehut todennäköisesti tehdään samasta viljasta kuin ihmisruokakin (tuskinpa sitä ainakaan täysin eri menetelmillä viljellään), rohkenin laskea karkean arvion rotan ruokinnan vuosittaisesta hiilijalanjäljestä. Käytin pohjana välimuotoa RuokaMinimi-hankkeen vegaanisen ja ”kalaisan” ruokavalion päästöistä ja skaalasin sen rotan kalorintarpeeseen (joka on 300-grammaisella rotalla noin 100 kilokaloria päivässä). Näillä luvuilla rotan vuosittainen hiilijalanjälki on noin 58 kiloa, eli noin 3,5 rottaa vastaa yhtä kissaa (200 kg), ja 17 rottaa yhtä 15-20-kiloista koiraa (1000 kg).
Kesyrotankin hiilijalanjälkeä voi tietenkin pienentää monin tavoin. Koska ne syövät melkein mitä tahansa, osan niiden ravinnosta voi kattaa ihmisten tähteillä ja samalla pienentää omaa ruokahävikkiään. Ne syövät hyvällä halulla myös itse kerättyjä luonnontuotteita.
[Näin oli lausuttu Maija Karalan blogin 'Erään planeetan ihmeitä' merkinnässä Parhaan lemmikin jäljillä, osa 1: ympäristövaikutukset.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti