Meinanderin mukaan muistovuosi meni kohtuullisesti, ilman suurempaa kansallista syyttelyä.
– Punaisten ja valkoisten historia tuli tasapuolisesti esiin. Aika vähän oli kiihkoilua. Tosin osapuolten sisäisiä kiistoja olisi voinut korostaa enemmän.
Sodan nimestä käytiin muistovuonnakin debattia. Tämän ajan vakiintunut nimitys on sisällissota. Laajempia näkökulmia peräävälle historiantutkijalle nimitys on liian ahdas.
– Sisällissota on neutraali nimi, mutta samalla se korostaa liikaa sodan sisäpoliittisia syitä. Sota tuskin olisi syttynyt ilman venäläisten punaisille esittämiä vallankumousvaatimuksia tai saksalaisten itsenäisyysliikkeelle antamaa tukea.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 15.11.2019 julkaistussa Mikko Pesosen kirjoittamassa artikkelissa Jääkärit olivat itsenäisyysmiehiä, mutta myös bolsevikkeihin rinnastettavia vallankumouksellisia.]
[PS. Kansalaissota on vielä ahtaampi nimitys. Sisällissota taas on huomattavasti parempi, kun se nimityksenä jättää auki myös muiden valtojen sekaantumisen sotaan.]
Mielestäni vapaussota voisi olla molempien osapuolten yhtälailla käyttämä termi, sillä kyllähän ne Punakaartiin vapaaehtoisesti liittyneet lähtivät taisteluun sen puolesta, minkä uskoivat koituvat vapaudekseen.
VastaaPoistaJuu, miksi ei. Vapauskysymyksestä on kolme eri kantaa: negatiivinen vapaus eli vapaus jostakin, positiivinen vapaus eli vapaus johonkin sekä näiden yhdistelmä.
Poista