S Oli eräs toimittaja, joka tervehenkisesti käsitteli itseensä kohdistuneita uhkauksia ja solvauksia

Erityisen suurena uhkana sananvapaudelleen toimittajat pitävät uhkauksia ja solvauksia, joita yksityishenkilöt heille esimerkiksi sähköpostitse lähettävät. Ne ovat toki sinänsä ikävä ilmiö, ja niillä voi olla psykologisesti haitallinen vaikutus. Mutta uusi ilmiö ne eivät suinkaan ole, ja niiden suhteen toimittajat ovat selvästi käyneet herkkänahkaisemmaksi kuin ennen. Legendaarinen toimittaja Veikko Ennala sai 1960-70-luvulla säkkikaupalla kirjeitä, joissa häntä solvattiin mielikuvituksellisilla tavoilla:

Minua epäillään alituiseen jos jollakin tavoin nyrjähtäneeksi. Homofiili olen kirjeiden mukaan ollut jo kauan, eräässä kauheassa herjakirjeessä jota painokonekaan ei ottanut vastaan minulle suositeltiin ”taipumusteni vuoksi” lehmää partneriksi ja viime aikoina olen muuttunut pienten tyttöjen ahdistelijaksi. [Ennala Osmo Lahdenperän kirjassa ”Neron heikkoudet”, 1978]

Ennala piti palstaa, jossa hän julkaisi osan saamistaan kirjeistä ja vastasi niihin samalla. Hän katsoi velvollisuudekseen vastata kaikkeen saamaansa palautteeseen joko palstallaan tai kirjeitse. 

[kauhistuttava kirjailija Timo Hännikäinen Marginalia -blogissaan 3.5.2019 julkaisemassaan merkinnässä Sananvapauden päivän jälkeen] 

[PS. Sellaiset ihmiset ovat sananvapauden kannattajia, jotka kannattavat sananvapauden suomista myös niille, jotka ovat väärässä. Vuonna yksi ja kaksi aikoinaan julkaisin muuten mielestäni varsin hyvän blogimerkinnän sananvapaudesta.]