Toisaalta on kyse riskiarvioinneista. Yhä useampi globaali toimija
alkaa epäilemättä pohtimaan johtokuntien pöydissä ”voisimmeko olla
seuraavana” ja luomaan tältä pohjin riskianalyysejä. Jenkkitoimijat
menettävät pisteitä vertailussa. Toisaalta on kyse maineesta: oli kyse
sitten lenkkareista tai älypuhelimista, amerikkalaismerkit ottavat
rajusti takkiin Kiinan lisäksi muillakin kaukoidän markkinoilla.
Toisaalta kyse on maineesta: amerikkalaismerkkien käyttö osana
liiketoimintaa voidaan joissain kohdin nähdä jo mainehaitaksi. Myös
poliittinen epävakaus on ajoin puheena, Trump voisi teoriassa vaikkapa
suuttua Alma Medialle tai Yleisradiolle maineensa mustamaalaamisesta ja
sulkea näiden firmojen toiminnan täysin, niiden tekniikan ollessa
nykyään täysin USA:n hallinnassa. Toki riski tälle pyöristyy nollaan,
mutta Trumpin epävakaus aletaan laskemaan poliittiseksi riskiksi yhä
useammin. Viimeisenä listaisin ympäristöarvot, sillä moni
yhdysvaltalaisyritys pyörii paljolti hiilivoimalla ja muutoinkin
surkealla ympäristövastuulla. Tämäkin voidaan nähdä maineriskinä.
Tietenkään en väitä kiinalaisilla olevan tässä yhtään paremmin asioiden,
mutta EU:sta löytyy positiivisempia optioita. Listaa voisi sinänsä
jatkaa pienin esimerkein sieltä täältä, mutta idea selvinnee.
[Kyuu Eturautti blogissaan 10.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä USA:n tietotekninen asema ottaa osumaa]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti