Minusta Suomi tarvitsee sekä Vihreän että Perussuomalaisen puolueen,
kaikkein mieluiten samaan hallitukseen. Mielestäni molemmat
heijastelevat niin monia, niin tärkeitä suomalaisia tunnetiloja, että ne
ansaitsevat tulla kuulluksi. Kumpikaan heistä ei kykene johtamaan
maata, mutta maa ei myöskään kykene voimaan hyvin ilman molempien
panosta. Tässä toimii vaikea tasapaino. Suurin valta, joka
pääministeripuolueella on, olisi katastrofi - silloin oman
erinomaisuuden aate saisi toimia aivan liian vapaasti. Lakeja
valmisteltaisiin ideologisella pohjalla vailla edes etäistä kosketusta
faktoihin - ja toisaalta kansakunta halkeaisi keskeltä fanaattisiin
kannattajiin ja fanaattisiin vastustajiin. Kummallekin näistä puolueista
fanaattisuus on liian tärkeä osa arkea, eikä kummallakaan heistä ole
tällä hetkellä mitään halua rajoittaa ympärillään pyörivää fanaattista
kannatusta. Hulluus on heille räjähdysherkkä polttoaine, jonka käytössä
ei haluta nähdä riskejä.
[kerubinkasvoinen ja pörrökorvainen maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 16.4.2017 julkaisemassaan merkinnässä Tukena muttei johdossa - puhetta puoluepelosta]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti