En tunne ainuttakaan latvialaista, joka olisi pitänyt venäläisten laajamittaisesta asuttamisesta tänne. Siihen oltiin yleisesti tyytymättömiä, minkä vuoksi sana ”venäläiset” sai neuvostoaikana negatiivisen sävyn, jollaista ei latvian kielessä ollut aiemmin ollut. Tämän takia oli poliittisesti korrektia käyttää termiä ”etnisesti venäläiset”. Se inhimillisti miehitysvallan tuomia siirtolaisia hiukan. Mielenkiintoista on, että tämä neuvostoajan poliittisen korrektiuden vartijoiden lanseeraama termi on vielä nykyäänkin käytössä. On hyväksyttävää kutsua mitä tahansa muuta kansallisuutta sen omalla nimellä – virolaisia, liettualaisia, amerikkalaisia – mutta venäläisiä (erityisesti Latviassa asuvia venäläisiä) kutsutaan nykyään useimmiten ”etniseksi vähemmistöksi” ja samalla osoitetaan, ettei puhuja tarkoita mitään pahaa.
Terminologialla on tärkeä rooli poliittisesti korrektien viestien välittämisessä. ”Sotapakolaisten” ja ”elintasosiirtolaisten” vastaanottaminen ovat kaksi eri asiaa, eivät vain moraalisesti vaan myös juridisesti. Sotapakolaisten vastaanottaminen on määritelty Geneven sopimuksessa. Useimmat kristillisen kasvatuksen saaneet eurooppalaiset pitävät moraalisena velvollisuutenaan auttaa vainottuja.
Vuosina 2014 ja 2015, kun tähänastisista suurin siirtolaisaalto saavutti mantereemme, poliittisesti korrektit päättäjät ja joukkotiedotusvälineet puhuivat ”pakolaiskriisistä” ja synnyttivät väärän kuvan, että useimmat tulijoista olivat syyrialaisia sotapakolaisia. Myöhemmin osoittautui (ja EU-komissio myönsi sen), että useimmat tulijat olivat elintasosiirtolaisia maista, joissa ei käyty sotaa, mukaanlukien EU:hun pyrkivistä Balkanin maista.
Kuten olen havainnut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kokouksissa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla, edellisvuonna termin ”pakolaiskriisi” korvasi hiljalleen ”siirtolaiskriisi”, joka kuvaa todellista ongelmaa täsmällisemmin ja viittaa myös tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin.
[latvialainen parlamentaarikko, historioitsija ja elokuvaohjaaja
Edvīns Šnore 1.4.2017 Sarastus-verkkolehdessä julkaistussa
kirjoituksessaan Maahanmuutto ja poliittinen korrektius Euroopassa,
jossa hän kertoo oman latvialaisen näkökulmansa poliittiseen
korrektiuteen. Itä-Euroopan entisissä nk. kansandemokratioissa usein
suhtaudutaan utopismiin epäkorrektisti johtuen aikaisemmin heitä
painaneen marxistileninistisen diktatuurin poliittisen korrektiuden
vaatimuksesta.]
[PS Voit myös niin halutessasi käydä lukemassa kolmannesta blogistani novialinkielisen kirjoitukseni Bernsteinali sosialidemokratia e homalifasiatri nationalisme, joka on utopismin vastainen.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti