Oikea media -lehden blogeissa julkaistui sukupuolijärjestelmän tutkija Henry Laasasen kirjoitus, jossa tämä käsittelee Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon homosaatiota. Johon kirkkoon mies itse ei kuulu. Oi, katso:
Ei ole kirkkokaan kuin ennen
PS:
"Homosaatio" on varmaankin huono ilmaisu tässä yhteydessä käytettäväksi. Mutta parempaakaan en tähän hätään keksinyt.
On täysin ymmärrettävää, että naisvirkailijat Suomen virallisessa evankelisluterilaisessa kirkossa ovat teologisessa asennoitumisessaan keskimäärin liberaalimpia kuin miesvirkailijat. Kun nimittäin Uudessa testamentissa sanotaan, että seurakunnan johtajan tulee olla "yhden naisen mies". Ja samaa sanotaan myös seurakunnan diakoneista, vaikka tämä asia yleensä keskustelussa unohdetaan. Jos naispuoliset ihmiset haluavat ylipäätään toimia missä tahansa virassa Suomen virallisessa evankelisluterilaisessa kirkossa, niin mikä tahansa konservatiivinen raamatuntulkinta on myrkkyä heidän pyrkimyksilleen.
Toiseksi on sanottava, että se, että naisvirkailijuus ei kun -pastorius aikoinaan hyväksyttiin vuonna 1986 Suomen virallisessa evankelisluterilaisessa kirkossa, ei varmaan suinkaan ensisijaisesti johtunut miespastoreiden ja -virkailijoiden vahvasti liberalisoituneesta kannasta, vaan siitä, että ao. kirkossa alkoi olla pulaa pastorinvirkaan haluavista. Jos jonain päivänä alkaa taas tulla pulaa pastoriksi haluavista, niin sitten voidaan avata virka myös esim. simpansseille tai kongonsimpansseille. Jos näistä kahdesta tulisi valita, niin minä valitsisin kongonsimpanssit, koska ne/he ovat rauhanomaisempia. Kunhan eivät mene kesken jumalanpalveluksen panemaan kirkkoväkeä, niin kaikki hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti