Me emme voi ajatella vain itseämme tai sitä, mikä itsestä juuri nyt tuntuisi kivalta. On ajateltava myös tulevaisuutta ja jälkipolvia, sekä sitä, mikä itselle on oikeasti hyväksi. Se, mikä on kivaa juuri nyt, voi pilata loppuelämän, ja se voi myös romuttaa koko yhteisömme, kuten afroamerikkalaisille on käynyt. Minua ei haittaa pisaraakaan, että sitoutumiseni vanhanaikaiseen, pysyvään parisuhteeseen riistää minulta vapauden iskeä sattumanvaraisia kumppaneita baarista, koska tiedän jääväni voitolle. Minulle jää käteen onnellinen parisuhde, josta saada läheisyyttä, turvaa ja tukea, kun toisessa vaakakupissa odottaisi yksinäisyys, mahdollinen yksinhuoltajuus, riitaisat erot ja tukiaisten nosto lasten elättämiseksi.
En ole viemässä naisilta yhtäkään oikeutta tai vapautta, toivon vain, että he käyttäisivät vapauttaan fiksummin. On surkeaa nähdä, miten kulttuurimme ajaa naiset pilaamaan omat mahdollisuutensa onnellisuuteen hetkellisten sosiaalisten trendien nimissä. On myös surkeaa seurata kaiken tämän vaikutuksia: kasvaneita sosiaaliturvan, terveydenhuollon ja oikeusjärjestelmän kustannuksia sekä sukupolvi sukupolvelta pahenevaa vahingollisen parisuhdekäytöksen kierrettä.
Olen konservatiivinen juuri siksi, että en ole itsetuhoinen. Haluan itselleni mahdollisimman onnellisen elämän, ja haluan samaa kaikille Suomen naisille. Me olemme jo nähneet, mihin itsetuhoiseen vapauteen yllyttävä ja sukupuolten välistä skismaa väkisin lietsova vasemmistokulttuuri johtaa, ja meidän on opittava jotain menneisyydestä.
Suomalainen mies ei ole vihollinen vaan ainoa liittolainen maailmaa vastaan, joka suomalaisella naisella on, eikä perheen ja aidon rakkauden arvostaminen ole naisten oikeuksista ja onnesta pois vaan niiden paras suoja.
[Näin oli lausuttu 3.10.2016 julkaistussa Tuonen joutsen -blogin merkinnässä Onko konservatiivinen nainen tyhmä ja itsetuhoinen?.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti