Se kulttuuri, jota suurimmat ja tehokkaimmat markkinointikoneistot myyvät, on loppuun saakka laskelmoitua ja turvatarkastusten läpäisemää. Uusinta uutta tällä saralla ovat niin sanotut kokemuslukijat, jotka perkaavat käsikirjoituksia karsiakseen sieltä mahdollisesti vähemmistöjä loukkaavat ilmaukset ja puhetavat. Erilaisten laadunvalvontaprosessien lopputuloksena on kirjallisuutta, joka käsittelee vaikeustasoltaan sopivia ongelmia ja muistaa lopuksi tarjota toivon ja ihmisten välisen yhteyden näköaloja. Leivän ja sirkushuvien, siis dekkareiden ja julkkiselämäkertojen, ohella tarvitaan arvoja ja kohottavia tunteita. Siksi mediatalot kai ylipäätään vielä julkaisevat runoja, romaaneja ja esseekokoelmia.
[Näin oli lausuttu kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen blogissa 22.10.2023 julkaistussa merkinnässä Puhe Kiukaan kirjasyksyn avajaisissa 21.10.2023.]
Mitenpä muutenkaan voisi olla?
VastaaPoistaKirjankustannus on liiketoimintaa, jonka harjoittajalla on hyvä halu saada mahdollisimman paljon voittoa, ettei bizniz kävisi turhan hankalaksi.
Juu.
PoistaYhdeltä tutulta kirjailijalta oli juuri mennyt kustantamo alta. Kun ei kustantajalle enää homma lopulta kannattanut, niin pisti pillit pussiin. Onneksi tuttuni löysi itselleen sitten uuden kustantajan. Erikoiskustantamoilla voi olla nykyään vaikeaa.