Joitakin vuosia sitten ekologi Katariina E. M. Vuorinen lähti Kanadassa melontaretkelle. Yhtäkkiä veteen, lähelle hänen kajakkiaan, ilmestyi jotakin suurta ja valkoista. Maitovalas poikasensa kanssa oli uinut aivan liki. Vuorinen tiesi, että niin niillä joskus on tapana.
”Silti se oli hyvin hätkähdyttävää, valaan uteliaisuus. Se halusi tietää, mikä kajakkini oikein oli, vaikka se ei ole järkevää eikä turvallista.”
Vuoriselle valaan kohtaaminen oli niin kiinnostava, että se oli hänen uusimman tietokirjansa, Maria Katajavuori -kirjailijanimellä julkaistun Valas lasimaljassa -teoksen (Atena) lähtölaukaus.
Siinä hän kirjoittaa:
”Jos mielimme välttää maitovalaan virheen, meidän on lakattava teeskentelemästä, että elokehä pelastuu sen tuhoja ruotimalla, ja käännettävä fokus oman käyttäytymisemme ymmärtämiseen.”
[Näin oli lausuttu Seura-lehdessä 9.5.2022 julkaistussa Irina Björkmanin kirjoittamassa artikkelissa Ekologi Katariina E. M. Vuorinen ihmisen hyvyydestä: ”Olisi tärkeää yhteiskunnallisesti hyväksyä, ettemme yhtäkkiä muutu kovin korkeamoraalisiksi”.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti