Tiesitkö, että presidentti Tarja Halonen olisi pyytänyt anteeksi saamelaisilta? Saamen kielen ja kulttuurin lehtori Irja Seurujärvi-Kari väittää, että näin tapahtui 2000-luvun alkupuolella saamelaiskäräjillä.Kyseisestä anteeksipyyntöä ei ole uutisoitu mediassa.
”Jos anteeksipyynnöstä ei jää historian kirjoihin jälkeä, niin muotoa olisi ehkä syytä miettiä”, tutkija Reetta Humalajoki toteaa.
Paikalla sovinnon elettä kuulemassa ollut Seurujärvi-Kari avaa ajan henkeä. Saamelaisliike oli kulkenut pitkän tien 1970-luvulta, ja 2000-luvulla alettiin toteuttaa saamelaisten itsehallintoa:
”Se oli hyvää aikaa ja saamelaiset katsoivat, että tilanne oli parantunut. Anteeksipyyntö oli odottamaton, kun asiat olivat edistyneet. Ja Halonen oli suosiollinen vähemmistöjä kohtaan, ettei anteeksipyyntö ollut sinänsä yllätyskään.”
Tutkijan mielestä pahoittelun painuminen unholaan ei siis kerro siitä, että se olisi ollut huono.
”Ei. On vaan kestänyt pitkään, että mediassa saamelaiskysymys on noussut tapetille.”
Tilanne itsessään oli hyvä: käräjillä oli runsaasti saamelaisia kuulemassa puhetta.
”Halonen oli hirveän pidetty, hän jutteli saamelaisten kanssa. Se antoi hyvän tunteen, että voidaan edistää asioita, kun presidentti tukee.”
Yritimme saada käsiimme Halosen puheen, mutta presidentti Halosen toimistosta kerrotaan, että puhe ei ole saatavilla. Halonen ei itse tunnista, että kyseessä olisi ollut puhdas anteeksipyyntö, vaikka ajatus onkin hänestä tulkittu oikein.
[Näin oli kuulunut Mimosa Hedbergin kirjoittaman Maailman kuvalehdessä 28.3.2018 julkaistun artikkelin Näin pyydät oikein anteeksi alkuperäiskansoilta alaviite.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti