Vaikka Euroopassa tämä vasemmisto puolustaa kommunistihallintoja ja tyypillisesti vähättelee Stalinin ajan Neuvostoliiton rikoksia, se ei kuitenkaan ole ensisijaisesti kiinnostunut sosialismista. Ennen kaikkea se haluaa uudistaa yhteiskunnan ja integroida lännen kansallisvaltiot maailmanlaajuisiin organisaatioihin. Se haluaa avata länsimaat kehitysmaalaisten maahanmuutolle sekä suosia uskontoja, jotka eivät ole kristillisiä tai juutalaiskristillisiä. Monet ovat saattaneet huomata, että EU:sta on tullut merkittävä työkalu tässä sosiaalisessa kokeilussa.
Tälle vasemmistolle ja kristilliselle teologialle on yhteistä syyllisyyden ja sovitustarpeen korostaminen. Kristillisiä käsityksiä on ujutettu uudistuneeseen vasemmistoteologiaan, jossa on kehitetty vallankumouksellisten pyhimysten ja uhrien kultti, ja joka on tuottanut poliittisesti korrektiin muistamiseen keskittyvän liturgisen kalenterin. Tällä korviketeologialla syyllistetään ryhmiä, joiden odotetaan ilmaisevan ehdotonta katumusta menneisyyden uhreina pidettyjä kohtaan.
[yhdysvaltalainen historioitsija ja paleokonservatiivinen filosofi Paul Gottfried Sarastus-verkkolehdessä 12.2.2017 julkaistussa puheessaan Kuinka vasemmisto voitti kylmän sodan, joka oli alun perin pidetty H. L. Mencken -klubin vuosittaisessa tapaamisessa Baltimoressa 22. lokakuuta 2010]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti