torstai 8. syyskuuta 2016

Sosiaalialan työntekijöiden oikeutettu turvattomuuden tunne {S}

Tuo on merkillisin yksityiskohta, että jos työntekijä puolustautuu hyökkäykseltä, niin raastuvassa työnantaja keskittää kaiken tarmonsa hyökkääjän oikeuksien puolustamiseen. Se muistuttaa sharia-lakia, jossa raiskattu nainen joutuu rangaistuksi aviorikoksesta.

Kahdeksan tai 12 vuotta linnaa on mun mielestä ihan hemmetin vähän tuon kaltaisesta teosta. Mä en tajua miksi meillä ei ole käytössä oikeasti sellaista hannibal-lecter -tyylistä tyrmää tai jopa kuolemanrangaistusta breivikeille ja muille hulluille. Henkirikos on kuitattu nopeammin kuin ulosottovelat, ja raha nyt on kuitenkin vain rahaa.

Neuvostoliiton rikoslaissa oli - Ritva Santavuoren elämäkerran mukaan - ymmärretty, että ainoat vakavat rikokset tapahtuivat valtiota vastaan, kun taas kansalaisten keskinäinen rikollisuus oli seurausta siitä, että rikollinen ei ollut saanut tarpeeksi yhteiskunnan apua ja tukea. Santavuori väitti kirjassaan, että kun Suomen rikoslakia uusittiin 70-luvulla, demlalaisten vaikutuksesta Suomen rikoslakiin tuli sanatarkkoja lainauksia sellaisenaan NL:n rikoslaista. En usko että hänellä on syytä liioitella asiaa.

[Näin oli lausunut 1.7.2016 nimimerkki 'Kumitonttu' Yrjöperskeles-blogin merkinnän Erään elämän hinta lukijakommenteissa. Blogimerkintä käsittelee sosiaalialan työntekijöiden oikeutettua turvattomuuden tunnetta.]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti