Uskon silti, että eurooppalainen projekti voitaisiin vielä pelastaa. Ja että se kannattaisi pelastaa. Se edellyttäisi kuitenkin isoja sisällöllisiä muutoksia harjoittamaamme politiikkaan. Ensinnäkin nationalismi on opittava näkemään Eurooppa-aatteen voimavarana, ei sen vihollisena. Toisekseen politiikan sisällön on siirryttävä globaaliunelmien toteuttamisesta Euroopan edun puolustamiseen. Vähintäänkin unionilta on vaadittava, että se kykenee valvomaan ja puolustamaan omia rajojaan.
[Kokoomus-puolueen nuorehko toivo Wille Rydman lausui 27.6.2016 näin Euroopan Unionista bloginsa merkinnässä Euromelankoliaa]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti