Perussuomalaisten gallupkannatuksen jyrkkä lasku puolueen ensimmäisenä hallitusvuotena on paljastanut ne ongelmat, joihin tietoisesti populistista politiikkaa harjoittava puolue väistämättä törmää menestyessään. Populistien vallan legitimiteetti alkaa horjua, kun ne tavalliset kansalaiset, joiden näkemyksen populistiset liikkeet ovat nostaneet pyhään arvoon, eivät yhtäkkiä olekaan tyytyväisiä heidän nimissään harjoitettuun käytännön politiikkaan. ”Kansalta” on vaikea pyytää malttia, sillä sen pysyvin ominaisuus on opportunismi: se uskoo, että äänestämällä oikeat ihmiset valtaan ongelmat katoavat kuin taikaiskusta. Näin ei kuitenkaan koskaan käy, vaan jos uudistuksia saadaan tehtyä, niiden vaikutus alkaa tuntua vasta pitkällä aikavälillä. Niinpä kadunmies pettyy ja äänestää seuraavissa vaaleissa valtaan jotkut toiset muutosta lupaavat, yleensä edellisiä vastustavat. Eilen pelastajaa odotettiin perussuomalaisista, tänään sosiaalidemokraateista, huomenna joistakuista muista.
[Näin oli lausunut kauhistuttava Timo Hännikäinen Sarastus-verkkolehdessä 21.8.2016 julkaistussa kirjoituksessaan Perussuomalaiset ja Machiavelli.]
[Kuten kirjoituksen otsikosta voisi päätelläkin, niin kirjoituksessa käsitellään myöskin Niccolò Machiavellia (1469-1527), joka oli esi-italianyhdistäjä, valtiofilosofi ja realisti, jota kuulemma nyky-Italiassa arvostetaan.]
[PS Voit myös halutessasi käydä lukemassa blogistani arvosteluni Machiavellin kuulusta teoksesta 'Ruhtinas', joka on pohjana käsitteelle "machiavellismi".]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti