Rasismi on oksettavaa ihmisvihaa, modernin yhteiskunnan yksi suurimmista vitsauksista. Ihmisten pitäminen alempiarvoisena pelkästään etnisen taustan tai ihonvärin perusteella on vastenmielistä ja väärin. Tähän on viime vuosina onneksi suhtauduttu julkisessa keskustelussa vakavasti ja siitä on kirjoitettu kiitettävän paljon.
Mutta en pidä myöskään siitä, että omaan suvaitsevaisuuteensa rakastuneet uhriuttavat maahanmuuttajia pelkästään pigmentin takia. Minkä takia hyväntahtoiset rasisminvastustajat puhuvat maahanmuuttajista “rodullistettuina”? Tai “tummina tyttöinä”? Ainakin omaan korvaani nämä termit kuulostavat vaivaannuttavilta, jopa hivenen rasistisilta. Rotujahan ei pitäisi olla enää olemassakaan – ja mitä väliä ihmisen pigmentillä ylipäänsä on vielä 2020-luvun globaalissa Suomessa? Miksi sitä pitää erityisesti korostaa?
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 19.10.2018 julkaistussa Sanna Ukkolan kirjoittamassa blogimerkinnässä Maahanmuuttaja ei ole sinun pehmolelusi.]
[PS. Voit niin halutessasi käydä lukemassa aiheeseen liittyvän blogimerkintäni Määritelmäni monikulttuurisuudelle ja monikulturismille.]
Toisaalta jotkut kokevat etnisen taustan ja ihonvärin pigmentin omaa ihmisarvoaan korottavana tekijänä jopa siinä määrin, että alkavat teeskennellä omaavansa erilaista etnisyyttä ja ihonsa pigmenttipitoisuutta kuin millaiseksi ovat syntyneet:
VastaaPoistahttps://en.wikipedia.org/wiki/Rachel_Dolezal
Mitenkähän Sanna mahtaa tähän ilmiöön suhtautua? Onko sekin oksettavaa ja jos ei, niin miksi?
Siinähän on kuitenkin loppupelissä kyse samasta asiasta, mikä Sannaa oksettaa, mutta kääntäen.
Kyllä. Ja meillä on oma kotoinen Koko Hubaramme, joka jostain syystä otti itselleen (sittemmin jo edesmenneen) gorillan nimen etunimekseen.
Poista