Tämän maan pitäisi kuulemma olla todella polarisoitunut. Haluan kuitenkin ottaa Toukon sekä puoluekollegansa Pekka Haaviston tyylistä sen verran koppia, että uskon elämään ääripäiden ulkopuolella. Puhuimme sitten irtisanomislaista, maahanmuutosta, luonnonsuojelusta tai mistä vaan, meidän pitäisi uskoa keskusteluun ennen huutoa. Jos ei muuta niin kokeiltaisiin edes keskustelua ennen, ettei hosuta polttamaan siltoja kahta puolen jo ennen kättelyä. Sillä ei näemmä voiteta gallupeja tai someriitoja, mutta sillä voitetaan sielunrauha. Kumpi lie tärkeämpi?
[kerubinkasvoinen ja pörrökorvainen maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 24.10.2018 julkaisemassaan merkinnässä Kiitos, Touko Aalto]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti