Jos robottiautot olisivat yleistyneet, Suomi olisi pysähtynyt tällä
viikolla. Lunta on satanut enemmän kuin moneen vuoteen ja aura-autot
ovat kasanneet kinoksia vähän joka puolelle. Monilla pienemmillä teillä
lumikinos vie puolet toisesta kaistasta, mikä vaatii tarkkaa yhteispeliä
vastaantulijoiden kanssa ja liikennesääntöjen vapaata soveltamista.
Robottiauto ei sellaiseen pystyisi. Myös lumituiskun aikana olisi pakko jäädä kotiin (mutta entä jos sellainen yllättäisi kesken matkan?).
Onneksi meillä on vielä autoja, joita ihmiset ajavat itse. Uudehkojen
autojen vikavalot vilkkuvat vähän väliä, kun vakionopeuden
etäisyysanturi, kaistavahti ja törmäystutkien anturit sokaistuvat
paakkuuntuneesta lumesta. On pakko ajaa vanhaan tapaan, ihan
manuaalisesti.
Se, mikä toimii Arizonassa,
ei toimi Suomen talvessa. Tutkien ja anturien kehittäminen
talvenkestäviksi tulee olemaan iso tehtävä. Auto ei voi navigoida pelkän
kartan varassa, kun puolet kaistasta onkin pois käytöstä tai kaistan
täyttää valtava lumikasa. Lumi saartaa autot ja tukkii jalkakäytävät, kirjoittaa Hesari tänään online.
[tietokonenörtti Petteri Järvinen blogissaan 1.2.2019 julkaisemassaan merkinnässä Onneksi emme ole robottiautojen varassa]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti