Monikulttuurisuus eroaa useista muista poliittisista päätöksistä siten,
ettei sen toimivuudelle ole määritetty tarkkoja onnistumisen ehtoja.
Kyseistä kehitystä ei siten analysoida sen perusteella, kuinka hyvin se
kykenee täyttämään sille annettuja odotuksia, kuten esimerkiksi usein
mainittua taloudellista hyötyä, parantuvaa huoltosuhdetta tai uusia
innovaatioita. Mikäli huomattaisiin, ettei kyseinen kokeilu millään
tavoin edistä yhteiskunnassa hyväksi havaittuja asioita (turvallisuus,
hyvinvointi, luottamus), kyseistä ideaa tulisi pitää epäonnistuneena ja
lopettaa sen edistäminen välittömästi. Monikulttuurisuus on kuitenkin
ihanteena näiden ehtojen ulkopuolella, sillä sitä edistetään EU:n
laajuisesti siitä huolimatta, vaikka sen aiheuttamiin kustannuksiin
laskettaisiin pahimmillaan kokonaisten kansakuntien katoaminen historian
hämäriin. Etnisiin ristiriitoihinkin nämä monikulttuurisen uskonnon
fariseukset keksivät vain yhden ainoan ratkaisun; tarvitaan lisää
monikulttuuria.
[liberaali Tuukka Kuru 5.9.2016 bloginsa merkinnässä Arvovalintakysymys]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti