Jos kerran kansainvälinen vapaakauppa on tuonut mukanaan näin paljon haittavaikutuksia, eikö protektionismin paluu maailman suurimman kansantalouden kauppapolitiikkaan sitten ole hyvä asia? Kyllä ja ei.
Kyllä, koska TTIP:n ja ratifiointia vaille valmiin TPP:n kaltaisten, monikansallisten yritysten valta-asemaa yksipuolisesti vahvistavien kauppasopimusten lopullinen kaatuminen näyttää nyt varsin todennäköiseltä. Ei, koska suojatullien ja muiden kaupan esteiden käyttöönotto Yhdysvalloissa laukaisisi kielteisen ketjureaktion koko maailmantaloudessa. Mitä vähemmän ulkomaisia kulutustuotteita amerikkalaiset ostavat, sitä vähemmän energiaa ja raaka-aineita kasvutalouksien vientiyritykset tulevat vastaisuudessa tarvitsemaan. Ja tämä taas tietää entistä ankeampia aikoja energia- ja raaka-aineviennistä eläville kehittyville talouksille.
Vaikka vapaakauppa onkin pettänyt lupauksensa varsin perusteellisesti, protektionismi ei siis ole hyvä vaihtoehto. Valitettavasti se on kuitenkin paljon todennäköisempi vaihtoehto kuin sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat huomioiva, aidosti oikeudenmukainen maailmankauppa.
[Näin lausunut Christer K. Lindholm 3.10.2016 Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa) sivuilla julkaistuneessa kolumnissaan Yhdysvallat hylkää vapaakaupan, jossa käsitellään sitä, että kumpikin
Yhdysvaltain käynnissä olevien presidentinvaalien ehdokkaista,
Republikaanisen puolueen Donald Trump ja Demokraattisen puolueen Hillary Clinton, vastustaa
vapaakauppaa.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti