Toinen järisyttävä esimerkki ”oikeasta kristillisestä taiteesta” on böömiläissyntyisen Hans Holbeinin maalaus Pääsiäislauantain Kristus, josta puhutaan myös Fjodor Dostojevskin romaanissa Idiootti. Äärimmäisen realistinen ja rujo maalaus vaikutti Rekolan mukaan niin ratkaisevasti Dostojevskiin, ettei hän päässyt siitä koskaan irti – ja samoin taisi käydä myös Rekolalle.
Maalauksessa runneltu ja ristillä venytetty Kristus makaa haudassaan, mutta hänen silmänsä ovat auki: hän elää kuollessaankin. Holbeinin maalauksen nähtyään voi vain ymmärtää mitä Rekola tarkoittaa ”kristillisen taiteen” kritiikillään.
Maalausten äärellä Rekola toteaa, että ilo ei ole pinnalla vaan syvemmällä. Se on etsittävä, löydettävä ja koettava.
[Näin oli lausuttu Vartija-lehdessä 9.2.2024 julkaistussa Hannu Kuosmasen kirjoittamassa artikkelissa Kristus ja runebergintorttu.]
[Elämä on rujoa, ja sitten kuolee.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti