Metsästäjä-keräilijä-yhteiskunta oli tässä suhteessa aivan ylivoimainen. Antropologi Christopher Boehm on tutkinut metsästäjä-keräilijöitä. Nämä eivät vain panneet kiusaajia kuriin vaan romuttivat yleisesti niidenkin haaveet jotka a) halusivat johtajiksi, b) halusivat monopolisoida yhteisön (band) naiset, c) olivat saitoja eivätkä jakaneet saalistaan muille teamin jäsenille niiden säääntöjen mukaan jotka siinä teamissä vallitsi tai d) eivät suostuneet koskaan kontribuoimaan teamin hankkeisiin kuten metsästykseen tai resurssien valtauksiin.
[Näin oli lausuttu Jukka Aakulan Kansankokonaisuus-blogissa 7.4.2024 julkaistussa merkinnässä Koulukiusaajako uhri?.]
[Sääli, että useimmiten metsästäjäkeräilijöiden elämä on ollut vaeltelevaa. Siksi näiden on ennen hevosen keksimistä täytynyt jättää vaivaiset taaksensa, kun on pitänyt vaihtaa maisemia.]
Maanviljelyn keksiminen huononsi ihmisen elämänlaatua sunnattoman paljon kokonaisvaltaisesti.
VastaaPoistaTuo on kyllä erittäin mielenkiintoinen aihe. Miten ja mistä syistä yhteisö syntyy ja soveltuu vallitseviin olosuhteisiin.
VastaaPoistaMaanviljelyyn siirtyminen sai aikaan yksipuolisemman ravinnonsaannin ja katovuodet puhumattakaan viljan jauhamisen yhteydessä tapahtuneen kivenmurujen siirtymisen jauhoon aiheuttamista hammasvaivoista. Niin, ja kulumia tuli enemmän johtuen yksipuolisesta ja raskaasta liikunnasta.
VastaaPoistaLisäksi maanviljely mahdollisti sosiaalisten erojen syntymisen yhteisöön. Joissain harvoissa maanviljelysyhteisöissä on todettu myöhemmin vallinneen kyllä tasa-arvonkin.
Metsästäjäkeräilijöillä, mikäli yhteisö ei ole päässyt asumaan pysyvämmänlaatuisesti esim. jonkin erityisen kalaisan paikan yhteyteen, on se huono puoli elämässään tietysti ollut myös, että jos ei ole ollut juhtia, niin on ollut vaikea kuljettaa mukana metsästysmaalta toiselle yhteisön vaivaisia.