Piketty sanoo olevansa globalisaation kannattaja. Mutta hänen mukaansa kansainvälisen verotuksen on oltava tiukempaa, jotta rahan liikkeistä saatavat hyödyt jakautuisivat tasaisemmin.
– Pääoman vapaa liikkuvuus ei pudonnut taivaasta. Se sovittiin kansainvälisillä sopimuksilla, ja meidän täytyy kirjoittaa uudelleen nuo sopimukset, Piketty sanoo kustantajan tiedotteessa.
Leijonanosa talouskasvusta on vuosina 1980–2018 kasautunut maailman rikkaimmalle prosentille, Piketty osoittaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että pääomia on helppo siirrellä kevyen verotuksen perässä.
Pikettyn mielestä omistusten pitäisi olla avoimia ja verotuksen yhtenäistä, jotta kaikkein vahvimmatkin taloustoimijat osallistuvat yhteiseen hyvään.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 9.4.2024 julkaistussa Janne Toivosen kirjoittamassa uutisartikkelissa Tuntuuko, että vauraus kasautuu liian harvoille? Ranskalainen tähtiekonomisti Thomas Piketty on samaa mieltä.]
[Jos pääomaliikkeet saataisiin sosiaalisemmalle mallille, niin se merkitsisi, toivottavasti, laajempaa distributismin mukaista kansankapitalismia. Pitkälle vietyä sosialismia en ehdottaisi tilalle tai lääkkeeksi.]
[Veroparatiisit eli veroparasiitit olisi joka tapauksessa hyvä tappaa.]
Tilanne on järjetön. Kansainväliset suuryritykset pystyvät kiertämään veroja lähes mielin määrin. Samaan aikaan kansalliset yhtiöt ovat tiukassa verokontrollissa.
VastaaPoistaKapitalistisen kilpailutalouden ja sosialismin sanelutalouden välissä on kolmas tie, jonka tunnetuin muoto on fascismi.
VastaaPoistaManner-Kiina on osoittanut sen toimivaksi talousjärjestelmäksi, joskin sen edellyttämä valtiojärjestys ei ehkä ole kaikkein mukavin.
Kolmannella tiellä on onneksi fascismin lisäksi muitakin kaistoja.
Liberaalifascismi.
VastaaPoistaMinua miellyttää fascismissa erityisesti se, että fasces on yli 2500 vuotta vanha symboli.
VastaaPoistaHarmillista että se tärveltyi käyttökelvottomaksi samasta syystä kuin ikiaikainen hakaristi.
PoistaNiin. Fascesia tosin oli vanhastaan jo ennen fascistien valtaannousua Italiassa käytetty eurooppalaisen ja eurooppalaislähtöisen kulttuurin piirissä symbolisoimaan esim. tasavaltaa taikka toimeenpanovaltaa.
PoistaHakaristi taas on alkujaan ollut lähinnä intialainen symboli, vaikkakin mitä luultavammin yksi sun toinen etninen ryhmä on käyttänyt sitä vuosituhansien varrella muuallakin.