Syrjinnän
vähenemistä tuskin edistää esimerkiksi se virheellinen mutta yleinen
ajattelumalli, jonka mukaan jollakin ryhmällä oleva alhaisempi
sosioekonominen asema olisi todiste ryhmän kohtaamasta syrjinnästä. Hyvä
esimerkki on naisten keskimäärin pienemmät ansiotulot. Niidenhän usein
annetaan ymmärtää johtuvan naisiin kohdistuvasta syrjinnästä.
Syrjintäselitystä ei kuitenkaan ole syytä uskoa ennen kuin
vaihtoehtoiset selitykset on suljettu pois. (ks. Skeptikko 2/2018: ”Minne menet feminismi?”)
Tässä
keskustelussa ei kuitenkaan ole kyse siitä, missä määrin syrjintää
esiintyy tai millaisia vaikutuksia sillä on. Kyse on siitä, mikä on
mielekäs tapa reagoida syrjintään. Ebrahimin kannattama puhdasoppisuus,
jossa ihmisten on alituisesti oltava varpaillaan, jotteivat he tulisi
ketään loukanneeksi, saattaa vaikuttaa viattomalta. Asenne on kuitenkin
altis väärinkäytöksille ja poseeraaville ylilyönneille, ja se myös luo
eripuraista kyttäämiskulttuuria.
[Näin oli lausuttu tiedetoimittaja ja tietokirjailija Osmo Tammisalon Ihmisluontoa etsimässä -blogissaan 28.3.2022 julkaistussa merkinnässä Wokea vastakarvaan, jonka teksti oli alun perin julkaistu Skepsis-yhdistyksen Skeptikko-lehden numerossa 1/2022 ja jossa on kysymys ollut vastineesta Hirsjärvi-nimisen ihmisen väitteille.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti