Varmaa on, että värvääminen vaikuttaa vähemmistökansojen yhteisöihin. Esimerkiksi tuvalaisia on tasavallassaan vain neljännesmiljoona. Suhteellisen pienikin kaatuneiden määrä tulee vaikuttamaan väestökehitykseen.
Historian ironia on pistävä. Oman vähemmistökansansa identiteettiä korostavat šamaanit nousevat valtakunnallisen tason poliittisiksi toimijoiksi vain myötäilemällä sitä hallintoa, jota vuosikymmenet on syytetty vähemmistökansojen alueen laiminlyönnistä, jopa niiden vainosta. Auttaako myötäily vähemmistökansoja tai šamaanien uskonnonkaan tunnustamista, sen tietävät vain henget – jos niitä on.
Tästäkään šamaanit eivät ole yksimielisiä. Jotkut ovat uhmanneet avoimesti valtion johtoa.
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 23.10.2022 julkaistussa Marko Nenosen ja Daria Kuznetsovan kirjoittamassa uutisartikkelissa Šamaanit rummuttavat Venäjällä sodan puolesta.]
[Muuten šamaanien uskonnollisuuden lajia kutsutaan animismiksi. Animismin mukaan kaikki tapahtumat ovat elävien olentojen aiheuttamia.]
[Jos taas kysytään minulta, että tulisiko animismin olla valtion alueella laillinen uskonnollisuuden muoto, niin vastaan kyllä, mikäli sen ydinasioihin ei kuulu esim. ihmisuhraukset.]
Eikös tuo Japanin valtauskonto šintolaisuus ole koko lailla animistinen?
VastaaPoistaKohtuu hyvin se tuntuu toimivan, ainakin örkkien šamanismiin verrattuna.
Kyllähän se on. Saattaa kuitenkin olla saanut jotain vaikutteita buddhalaisuudesta.
Poista